torstai 26. toukokuuta 2016

OPPIMISYMPÄRISTÖHARJOITTELU - Tutustumiskäynti 4: Kulttuurista moninaisuutta ja monialaista oppimista


Oppimisympäristöharjoitteluni neljäntenä kohteena on Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAKK). Tutustumiskäynnin perehtymisteemana oli tällä kertaa monikulttuuriset ja kansainväliset oppimis- ja toimintaympäristöt. Otin yhteyttä kouluttaja Mari Poikolaiseen, jonka esimiestyön jatkokoulutuksen ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan (VALMA) -koulutuksen tunneille pääsin mukaan havainnoimaan tiistaina 17. toukokuuta.

Ensivaikutelmaa oppimisympäristöstä 

Aloitin oppituntien havainnoinnin esimiestyön jatkokoulutuksessa, jossa päivän pääteemana oli monikulttuurisuuden johtaminen. Viestintä ja vuorovaikutus esimiestyössä kuuluivat osana tähän teemaan. Kun saavuin tunneille klo 12, oli käsittelyssä parhaillaan selkokieli osana selkeää vuorovaikutusta esimiestyössä. Opettaja oli tehnyt aiheesta materiaalia ja kävi sitä läpi opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat olivat asettuneet istumaan pitkän pöydän molemmin puolin ja opettaja istui pöydän päässä. Tästä syntyi vaikutelma, että opettaja on ”osa tiimiä” ja vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on avointa. Tilanne muistutti luonteeltaan enemmän neuvottelu- kuin opetustilannetta. Opiskelijat osallistuivat tunnin kulkuun aktiivisesti keskustellen ja kertoen omia mielipiteitään ja kokemuksiaan erilaisista viestintätilanteista esimiehen roolissaan. Opettaja oli laatinut tehtäväksi mm. monimutkaisia ja pitkiä esimerkkivirkkeitä, joita opiskelijat yhdessä pohtivat ja yrittivät muuttaa selkokielelle. Tehtävästä syntyi keskustelua ja yhdessä pohdittiin myös eri käsitteiden määrittelyjä ja niiden selkeyttä.   

Kahden kurssin opiskelijat yhteistyöhön 


Seuraavassa tehtävässä tavoitteena oli perehtyä monikulttuurisuuteen ja monimuotoisuuteen suhteessa oman organisaation toimintaan. Luokkaan kutsuttiin toinen opiskelijaryhmä, joka koostui 17 eri kulttuuritaustaisesta opiskelijasta. Tarkoituksena oli muodostaa näistä kahdesta eri opiskelijaryhmästä yhteensä viisi pienempää ryhmää ja keskustella ryhmissä teemasta työpaikkakulttuureja eri maissa. Mari yhdisti siis kaksi eri opetusryhmäänsä yhteiseen työskentelyyn, mikä oli mielestäni oivallinen ryhmätyöskentelyn muoto: tuoda oppimistilanteeseen monialaisuutta yhdistämällä kaksi eri oppiainetta ja kaksi erilaista opiskelijaryhmää, joilla on toisilleen todennäköisesti paljon annettavaa.

”Ammatilliseen koulutukseen kuuluukin monesti kulttuurienvälisyys yhtenä koulutusteemana”, Mari totesi. Maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista osa on asunut Suomessa vasta alle kaksi vuotta, osa hieman pidempään.
”Opiskelijat käyvät Suomeen tultuaan ensin kotoutumiskoulutuksen, mikäli ovat TE-palvelujen asiakkaana ja koulutus kuuluu heidän kotoutumissuunnitelmaansa. Tämän jälkeen osa jatkaa ammatillisen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen. Tässä VALMA-koulutuksessa opiskelijoiden kielitaito on vaihtelevaa; sitä edeltävän kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on A2 - 
B1-taso. Joillain opiskelijoilla esimerkiksi suullinen ilmaisu saattaa olla paljon pidemmällä kuin kirjallinen ilmaisu tai päinvastoin”, Mari selvensi opiskelijoiden taustaa.  


Keskustelutehtävä eri maiden työpaikkakulttuureista

Ryhmille jaettiin dokumentti, jolle oli kirjoitettu apukysymyksiä keskustelun pohjaksi. Ryhmät saivat mennä pois luokasta, keskustelemaan esimerkiksi koulun kahvilaan ja käytävälle. Aikaa keskustelulle oli varattu 45 minuuttia. 

Työpaikkakulttuuria käsittelevät kysymykset olivat mm. seuraavia: 
  • mikä on tai on ollut sinun ammattisi/työpaikkasi
  • mikä oli hyvää/huonoa työssäsi ja
  • millainen on hyvä/huono esimies (lähtö)maassasi. 
Koska esimieskoulutettavat ja maahanmuuttajaopiskelijat eivät olleet aiemmin tavanneet toisiaan, ryhmät aloittivat keskustelun ensin tutustumalla toisiinsa: kysymällä toistensa nimiä, asuinpaikkoja, perhesuhteita ja harrastuksia. Maahanmuuttajataustaiset pystyivät keskustelemaan mielestäni kohtalaisen sujuvasti syntyperäisten suomalaisten kanssa, ja jos jotain sanaa tai ilmaisua ei tuntunut tilanteeseen löytyvän, yhdessä keksittiin asiaan ratkaisu. Esimieskoulutettavat puhuivat maahanmuuttajille mielestäni hyvin selkeästi, kuuluvasti ja ehkä hieman hitaammin kuin mikä olisi heidän normaali puhenopeutensa.

Mietteitä oppimistehtävän annista 

Ei ole ihan itsestään selvää, ketkä hyötyivät eniten tästä tehtävästä: mielestäni ainakin syntyperäiset suomalaiset saivat paljon uutta tietoa eri työpaikkakulttuureista, koska he enimmäkseen esittivät näitä kysymyksiä maahanmuuttajille, mutta varmasti myös maahanmuuttajat saivat arvokasta tietoa suomalaisesta työpaikkakulttuurista, esimerkiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ja esimiesten ja alaisten välisistä hierarkiasuhteista työpaikoilla. Lisäksi eri maista tulleet maahanmuuttajat saivat varmasti uutta tietoa toistensa kulttuureista. 

Keskustelutehtävän päätteeksi ryhmät kokoontuivat yhteen käymään läpi ryhmissä vaihdettuja ajatuksia. Yhteenvetona esitettiin muun muassa seuraavia havaintoja:
  • esimiehet ovat joissain maissa epäkohteliaita, vaikka tämä piirre ei kuulu esimiehen rooliin ko. kulttuurissa
  • palkka ei ole tärkein tekijä hyvässä työpaikassa
  • hyvä pomo on huomioonottava, arvostaa työntekijöitään
  • joissain maissa työntekijät voivat suhtautua esimieheensä jopa hieman peläten, eikä häntä uskalleta kovin helposti lähestyä.
  • joissain maissa esimiehelle voidaan antaa arvokkaitakin lahjoja. Suomessa pomo ei aina voi ottaa vastaan lahjoja, sillä se mielletään helposti lahjonnaksi tai korruptioksi.
  • epäkohdista voi puhua esimiehelle suorempaan Suomessa kuin monissa muissa maissa.

Tämä keskustelutehtävä toimi mielestäni myös hyvänä mahdollisuutena verkostoitumiseen ja yhteyksien luomiseen kulttuurien välille. Tuntien lopussa osa esimieskoulutettavista ja maahanmuuttajista näyttivätkin vaihtavan yhteystietojaan. 

Mikä TAKK? 

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, TAKK (Tampereen Aikuiskoulutussäätiö), on yksityinen koulutusorganisaatio ja yksi suurimmista aikuiskoulutuskeskuksista Suomessa. TAKK tarjoaa 104 ammatillista tutkintoa (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja), erilaisia sertifikaatteja, henkilöstökoulutusta ja räätälöityjä koulutuksia vuosittain noin 15 000 opiskelijalle. Henkilökuntaa on noin 300. Koulutustarjonta sisältää ammatillista perus- ja jatkokoulutusta, lisäkoulutusta, lyhyitä kursseja työelämän tarpeisin sekä kotoutumiskoulutusta. Yleisimmin koulutus on perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavaa valmistavaa koulutusta (Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan). TAKKilla on yli 20 vuoden kokemus kotoutumiskoulutuksesta ja muista erityistarpeista koulutuksessa. TAKKin osaaminen koulutus- ja kehittämispalveluissa vastaa paikallisten yritysasiakkaiden ja alueen työelämän tarpeisiin. TAKKilla on lisäksi vahva kokemus paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä hankkeista ja verkostoista.
 
Kouluttaja Mari Poikolainen

Mari Poikolainen (FM, etnologia/kulttuuriantropologia) on kouluttaja, ohjaava kouluttaja, näyttötutkintomestari ja tuotekehittäjä Kotoutumiskoulutus-yksikössä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Poikolaisella on työ- ja tutkimuskokemusta Suomen lisäksi muun muassa Iso-Britanniasta, Sveitsistä ja Nepalista. Hän kouluttaa kulttuurienvälisyyteen liittyviä sisältöjä TAKKin ammatillisissa koulutuksissa sekä yritysten ja julkisen sektorin henkilöstökoulutuksina esim. terveydenhuoltohenkilöstölle ja työhallinnon viranomaisille. Tällä hetkellä Poikolainen työskentelee ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa. 

Poikolaisella on vahvaa hankekokemusta kansallisista ja kansainvälistä hankkeista. Viimeisimmässä kansallisessa hankkeessa selvitettiin virtuaalimaailmojen ja pelien mahdollisuuksia kielen oppimisessa. Muiden sisältöinä ovat olleet esim. monimuotoisuus ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus koulutuksessa ja tutkintojen suorittamisessa. Hän on työskennellyt projektikoordinaattorina TAKKin koordinoimassa monimuotoisuuden johtamisen sisältöisessä ValoDi, Valorisation of Diversity Skills -hankkeessa (LdV ToI 2009 - 2011), joka voitti ensimmäisen palkinnon hyvien käytänteiden levittämisestä (C-Centre 2012). 

Monimuotoisuuden ja johtamisen ohella Poikolaisen erityisen kiinnostuksen kohteensa on aikuisten digitaalisen osaamisen vahvistaminen. Hän koordinoi kansainvälistä Digi4Adults, Adults Acquiring Digital Skills -hanketta (Erasmus+ KA2 2015 - 2017). Poikolainen sisällyttää ohjaus- ja opetustyöhönsä digitaalisia välineitä ja menetelmiä.   


maanantai 16. toukokuuta 2016

OPPIMISYMPÄRISTÖHARJOITTELU - Tutustumiskäynti 3: Mobiilioppimista kansainvälisessä yhteistyössä

Oppimisympäristöharjoitteluni kolmannen tutustumiskohteen teemaksi hahmottuu vahvasti mobiilioppiminen ja teknologiset oppimisympäristöt. Toisena näkökulmana on kansainvälinen toiminta- ja oppimisympäristö, mikä korostuu niin opintojakson suunnittelussa kuin itse opiskelussakin.

Englannin kielen lehtorit Marianna Leikomaa ja Henri Annala TAMKista ovat suunnitelleet yhteistyössä hollantilaisen opettajakollegansa kanssa verkkokurssin Listening & Speaking English Online. Kävin selvittämässä, mistä oikein on kyse.

Opintojakson sisällöstä ja rakenteesta

Marianna ja Henri opettavat yhden lukukauden kestävää englannin kielen verkkokurssiaan nyt toista kertaa. Opintojakson suunnittelu aloitettiin syksyllä 2014.
"Pohjatyöhön meni jonkin verran aikaa, kun testattiin erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja ja oppimisalustoja. Testasimme muun muassa Google Sitesia, mutta lopulta päädyimme Eliademyyn, koska se osoittautui melko helppokäyttöiseksi ja vuorovaikutteiseksi", Marianna ja Henri kertovat.

Eliademy-alustalle rakennettu opintojakso sisältää neljä osiota. Jokaisessa osiossa on omat tehtävänsä aihealueittain. Opetusmateriaalina on muun muassa alustalle linkitettyjä artikkeleita ja videoesityksiä.
Marianna Leikomaa ja Henri Annala
"Kaikki tehtävät ovat yhdessä ja samassa paikassa Eliademyssä. Linkit materiaaleihin ovat selkeästi esillä keskustelufoorumilla. Jokainen opintojakson osa on kestoltaan kolme viikkoa, ja niihin sisältyy livetapaaminen opettajan kanssa. Tapaamisiin ilmoittaudutaan GoogleDriven kautta", Marianna ja Henri selvittävät opintojakson rakennetta ja toimintaperiaatteita.  

Opintojakson jokaisella osalla on vastuuopettajansa, joka vastaa vuorollaan sisällön toteutuksesta. "Koska jokaisella opettajalla on oma vastuualueensa, tämä tuo selkeyttä ja joustavuutta opintojakson toteutukseen", Marianna ja Henri pohtivat. Näin myöskään yhden opettajan työtaakka ei pääse kasvamaan kohtuuttoman suureksi.

Oppimista kansainvälisessä toimintaympäristössä 

Opintojakso on suunniteltu kansainvälisessä yhteistyössä, ja myös toteutus on sitä: opiskelijat kurssilla eivät ole pelkästään Suomesta, vaan muistakin Euroopan maista. Valtioiden rajat eivät kuitenkaan estä opiskelua ja tiedon tuottamista yhdessä. Opintojaksoon sisältyy ryhmätehtäviä, joissa opiskelijat tuottavat yhdessä esimerkiksi videoesityksiä työelämän eroista eri kulttuureissa. Opiskelijat tekevätkin kurssin tehtäviä pääasiassa videoina ja äänitiedostoina. Näin suullista kielitaitoa ja kuullun ymmärtämistä pystyy harjoittamaan tehokkaasti, mikä onkin yksi kurssin sisällöllisistä tavoitteista. Lisäksi toteutuu kulttuurienvälinen syvällisempi vuorovaikutus.    

Tukea ja tekniikkaa

Vaikka opiskelijat opiskelevat kurssilla hyvin itseohjautuvasti, heidän tukeaan ja ohjausta ei ole unohdettu. Opintojaksolla pidetään säännöllisesti Questions and answers -kyselyntia, jolla opiskelijat voivat esittää opiskeluun liittyviä kysymyksiään.  Lisäksi Eliademyssä on tarjolla FAQ-osio yleisille kysymyksille ja help forum.

Tietoteknisistä sovelluksista opintojaksolla hyödynnetään muun muassa Google Hangoutsia videoneuvotteluihin. Opiskelijoilla on mobiililaitteet käytössään opiskelua varten: suurimmalla osalla tietokoneet, mutta osalla pelkästään kännykät.

Tietoteknisten välineiden haltuunotto ei Henrin mukaan ole ollut opiskelijoille vaikeaa, koska opiskelijat ovat muutenkin tottuneet käyttämään niitä. Teknisestä toimivuudesta Henri toteaa, että tekniikka on toiminut pääsääntöisesti hyvin. Välillä video- ja ääniyhteyksissä saattaa olla tilapäisiä häiriöitä. Jos opiskelija on wifi-yhteyden päässä esimerkiksi jossain toisessa maassa, yhteys saattaa välillä pätkiä.
"Kerran opiskelija osallistui kurssin videoneuvotteluun kännykkänsä välityksellä. Hän oli Keski-Euroopassa messuilla ja taustalla kuului paljon hälyä. Kehotin opiskelijaa menemään johonkin rauhallisempaan paikkaan, ja ohjetta noudatettuaan opiskelijan verkkoyhteys alkoi taas toimia ja äänet kuulua normaalisti", Henri kertoo esimerkkinä käytännön tilanteista kurssilla. 

Hyötyjä ja haasteita 

Kun Marianna ja Henri pohtivat verkkokurssin etuja ns. perinteisempään toteutukseen verrattuna, he mainitsevat ensimmäisenä joustavuuden, joka koskee sekä opiskelijaa että opettajaa. Opiskelu ja opettaminen ei ole ajasta ja paikasta täysin riippumatonta, vaan pikemminkin siitä joustavaa.
"Kun opettaja on jonkin osakokonaisuuden vetovuorossa, on Eliademy-alustalla käytävä joka päivä. Opetuspäivä saattaa välillä myös venyä iltaan. Sitten kun vetovastuu vaihtuu, voi itse taas keskittyä johonkin muuhun", Marianna ja Henri toteavat.

Opettajan ajankäyttö näyttää siis olevan sekä mahdollisuus että haaste. Tämän lisäksi oppimisympäristössä opettajalta vaadittavana tärkeänä ominaisuutena Marianna ja Henri mainitsevat läsnäolon verkossa.
"Opettajan tulee olla verkossa näkyvä. Jos opiskelijat joutuvat opiskelemaan verkkokurssilla täysin itsenäisesti, sitä voisi verrata luokkaopetustilanteeseen, jossa opettaja marssii luokkaan, heittää opiskelijoille monistenipun jaettavaksi ja kävelee pois luokasta. Ohjeena mobiiliopettajalle voisikin olla: älä hylkää opiskelijaa verkkoon", Marianna kuvailee. 

Marianna ja Henri ovat kirjoittaneet verkkokurssistaan myös tieteellisen artikkelin, jonka he esittivät Havaijilla pidetyssä online-konferenssissa.
"Harmi, että tässäkin tapauksessa mentiin online-periaatteella, emme siis olleet oikeasti Havaijilla", Henri hymähtää.

Lue lisää kurssin suunnittelun lähtökohdista, sen toteutuksesta ja tuloksista kurssin opettajien kirjoittamasta artikkelista.

Marianna Leikomaa ja Henri Annala
Opintojakson suomalaiset opettajat

Marianna Leikomaa on opettanut TAMKissa englannin kieltä vuodesta 1998, ja tvt:n hyödyntäminen opetuksessa on kuulunut hänen työnkuvaansa alusta asti. Kielet ovat Mariannan mielestä hyvä kohde verkko-opettamiselle. Ensimmäiset kurssit olivat melko materiaalikeskeisiä ja Marianna tuotti niihin paljon materiaalia itse. Sosiaalinen media ja yhteisölliset työkalut ovat Mariannan mukaan muuttaneet opetusta paljon, ja opiskelijat ovat ottaneet aktiivisemman roolin sisällön tuottamisessa. Marianna ei teekään enää itse niin paljon opetusmateriaalia kuin ennen.

Henri Annala aloitti opettajan työt TAMKissa vuonna 2009. Teknologisista oppimisympäristöistä Henri hyödynsi aluksi Moodlea. Ensimmäisinä työvuosina aika meni enimmäkseen kurssien suunnitteluun ja opetusmateriaalin tekemiseen ja siihen, että pääsi sisälle amk-opettajan työhön. Rutiinin karttumisen myötä Henrillä jäi enemmän aikaa suunnitella erilaisia toteutustapoja ja tvt:n ja mobiilien välineiden hyödyntämistä opetuksessa. Henrin mielestä on luonnollista käyttää tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa, koska maailma on muuttunut niin paljon viimeisten vuosien aikana digitaaliseen suuntaan. Oma innostus aiheeseen on johtanut myös siihen, että Henri toimii tällä hetkellä digimentorina työyhteisössään, tukien ja kannustaen kollegojaan digitaalisten ja mobiilien työkalujen hyödyntämiseen opetuksessa.