OPPIMISYMPÄRISTÖHARJOITTELU - Tutustumiskäynti 4: Kulttuurista moninaisuutta ja monialaista oppimista

Oppimisympäristöharjoitteluni neljäntenä kohteena on Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAKK). Tutustumiskäynnin perehtymisteemana oli tällä kertaa monikulttuuriset ja kansainväliset oppimis- ja toimintaympäristöt. Otin yhteyttä kouluttaja Mari Poikolaiseen, jonka esimiestyön jatkokoulutuksen ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan (VALMA) -koulutuksen tunneille pääsin mukaan havainnoimaan tiistaina 17. toukokuuta.

Ensivaikutelmaa oppimisympäristöstä 

Aloitin oppituntien havainnoinnin esimiestyön jatkokoulutuksessa, jossa päivän pääteemana oli monikulttuurisuuden johtaminen. Viestintä ja vuorovaikutus esimiestyössä kuuluivat osana tähän teemaan. Kun saavuin tunneille klo 12, oli käsittelyssä parhaillaan selkokieli osana selkeää vuorovaikutusta esimiestyössä. Opettaja oli tehnyt aiheesta materiaalia ja kävi sitä läpi opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat olivat asettuneet istumaan pitkän pöydän molemmin puolin ja opettaja istui pöydän päässä. Tästä syntyi vaikutelma, että opettaja on ”osa tiimiä” ja vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on avointa. Tilanne muistutti luonteeltaan enemmän neuvottelu- kuin opetustilannetta. Opiskelijat osallistuivat tunnin kulkuun aktiivisesti keskustellen ja kertoen omia mielipiteitään ja kokemuksiaan erilaisista viestintätilanteista esimiehen roolissaan. Opettaja oli laatinut tehtäväksi mm. monimutkaisia ja pitkiä esimerkkivirkkeitä, joita opiskelijat yhdessä pohtivat ja yrittivät muuttaa selkokielelle. Tehtävästä syntyi keskustelua ja yhdessä pohdittiin myös eri käsitteiden määrittelyjä ja niiden selkeyttä.   

Kahden kurssin opiskelijat yhteistyöhön 

Seuraavassa tehtävässä tavoitteena oli perehtyä monikulttuurisuuteen ja monimuotoisuuteen suhteessa oman organisaation toimintaan. Luokkaan kutsuttiin toinen opiskelijaryhmä, joka koostui 17 eri kulttuuritaustaisesta opiskelijasta. Tarkoituksena oli muodostaa näistä kahdesta eri opiskelijaryhmästä yhteensä viisi pienempää ryhmää ja keskustella ryhmissä teemasta työpaikkakulttuureja eri maissa. Mari yhdisti siis kaksi eri opetusryhmäänsä yhteiseen työskentelyyn, mikä oli mielestäni oivallinen ryhmätyöskentelyn muoto: tuoda oppimistilanteeseen monialaisuutta yhdistämällä kaksi eri oppiainetta ja kaksi erilaista opiskelijaryhmää, joilla on toisilleen todennäköisesti paljon annettavaa.

”Ammatilliseen koulutukseen kuuluukin monesti kulttuurienvälisyys yhtenä koulutusteemana”, Mari totesi. Maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista osa on asunut Suomessa vasta alle kaksi vuotta, osa hieman pidempään.

”Opiskelijat käyvät Suomeen tultuaan ensin kotoutumiskoulutuksen, mikäli ovat TE-palvelujen asiakkaana ja koulutus kuuluu heidän kotoutumissuunnitelmaansa. Tämän jälkeen osa jatkaa ammatillisen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen. Tässä VALMA-koulutuksessa opiskelijoiden kielitaito on vaihtelevaa; sitä edeltävän kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on A2 - 
B1-taso. Joillain opiskelijoilla esimerkiksi suullinen ilmaisu saattaa olla paljon pidemmällä kuin kirjallinen ilmaisu tai päinvastoin”, Mari selvensi opiskelijoiden taustaa.  

Keskustelutehtävä eri maiden työpaikkakulttuureista

Ryhmille jaettiin dokumentti, jolle oli kirjoitettu apukysymyksiä keskustelun pohjaksi. Ryhmät saivat mennä pois luokasta, keskustelemaan esimerkiksi koulun kahvilaan ja käytävälle. Aikaa keskustelulle oli varattu 45 minuuttia. 

Työpaikkakulttuuria käsittelevät kysymykset olivat mm. seuraavia: 

• mikä on tai on ollut sinun ammattisi/työpaikkasi

• mikä oli hyvää/huonoa työssäsi ja

• millainen on hyvä/huono esimies (lähtö)maassasi. 

Koska esimieskoulutettavat ja maahanmuuttajaopiskelijat eivät olleet aiemmin tavanneet toisiaan, ryhmät aloittivat keskustelun ensin tutustumalla toisiinsa: kysymällä toistensa nimiä, asuinpaikkoja, perhesuhteita ja harrastuksia. Maahanmuuttajataustaiset pystyivät keskustelemaan mielestäni kohtalaisen sujuvasti syntyperäisten suomalaisten kanssa, ja jos jotain sanaa tai ilmaisua ei tuntunut tilanteeseen löytyvän, yhdessä keksittiin asiaan ratkaisu. Esimieskoulutettavat puhuivat maahanmuuttajille mielestäni hyvin selkeästi, kuuluvasti ja ehkä hieman hitaammin kuin mikä olisi heidän normaali puhenopeutensa.

Mietteitä oppimistehtävän annista 

Ei ole ihan itsestään selvää, ketkä hyötyivät eniten tästä tehtävästä: mielestäni ainakin syntyperäiset suomalaiset saivat paljon uutta tietoa eri työpaikkakulttuureista, koska he enimmäkseen esittivät näitä kysymyksiä maahanmuuttajille, mutta varmasti myös maahanmuuttajat saivat arvokasta tietoa suomalaisesta työpaikkakulttuurista, esimerkiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ja esimiesten ja alaisten välisistä hierarkiasuhteista työpaikoilla. Lisäksi eri maista tulleet maahanmuuttajat saivat varmasti uutta tietoa toistensa kulttuureista. 

Keskustelutehtävän päätteeksi ryhmät kokoontuivat yhteen käymään läpi ryhmissä vaihdettuja ajatuksia. Yhteenvetona esitettiin muun muassa seuraavia havaintoja:

• esimiehet ovat joissain maissa epäkohteliaita, vaikka tämä piirre ei kuulu esimiehen rooliin ko. kulttuurissa

• palkka ei ole tärkein tekijä hyvässä työpaikassa

• hyvä pomo on huomioonottava, arvostaa työntekijöitään

• joissain maissa työntekijät voivat suhtautua esimieheensä jopa hieman peläten, eikä häntä uskalleta kovin helposti lähestyä.

• joissain maissa esimiehelle voidaan antaa arvokkaitakin lahjoja. Suomessa pomo ei aina voi ottaa vastaan lahjoja, sillä se mielletään helposti lahjonnaksi tai korruptioksi.

• epäkohdista voi puhua esimiehelle suorempaan Suomessa kuin monissa muissa maissa.

Tämä keskustelutehtävä toimi mielestäni myös hyvänä mahdollisuutena verkostoitumiseen ja yhteyksien luomiseen kulttuurien välille. Tuntien lopussa osa esimieskoulutettavista ja maahanmuuttajista näyttivätkin vaihtavan yhteystietojaan. 

Mikä TAKK? 

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, TAKK (Tampereen Aikuiskoulutussäätiö), on yksityinen koulutusorganisaatio ja yksi suurimmista aikuiskoulutuskeskuksista Suomessa. TAKK tarjoaa 104 ammatillista tutkintoa (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja), erilaisia sertifikaatteja, henkilöstökoulutusta ja räätälöityjä koulutuksia vuosittain noin 15 000 opiskelijalle. Henkilökuntaa on noin 300. Koulutustarjonta sisältää ammatillista perus- ja jatkokoulutusta, lisäkoulutusta, lyhyitä kursseja työelämän tarpeisin sekä kotoutumiskoulutusta. Yleisimmin koulutus on perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavaa valmistavaa koulutusta (Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan). TAKKilla on yli 20 vuoden kokemus kotoutumiskoulutuksesta ja muista erityistarpeista koulutuksessa. TAKKin osaaminen koulutus- ja kehittämispalveluissa vastaa paikallisten yritysasiakkaiden ja alueen työelämän tarpeisiin. TAKKilla on lisäksi vahva kokemus paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä hankkeista ja verkostoista.
 
Kouluttaja Mari Poikolainen

Mari Poikolainen (FM, etnologia/kulttuuriantropologia) on kouluttaja, ohjaava kouluttaja, näyttötutkintomestari ja tuotekehittäjä Kotoutumiskoulutus-yksikössä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Poikolaisella on työ- ja tutkimuskokemusta Suomen lisäksi muun muassa Iso-Britanniasta, Sveitsistä ja Nepalista. Hän kouluttaa kulttuurienvälisyyteen liittyviä sisältöjä TAKKin ammatillisissa koulutuksissa sekä yritysten ja julkisen sektorin henkilöstökoulutuksina esim. terveydenhuoltohenkilöstölle ja työhallinnon viranomaisille. Tällä hetkellä Poikolainen työskentelee ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa. 

Poikolaisella on vahvaa hankekokemusta kansallisista ja kansainvälistä hankkeista. Viimeisimmässä kansallisessa hankkeessa selvitettiin virtuaalimaailmojen ja pelien mahdollisuuksia kielen oppimisessa. Muiden sisältöinä ovat olleet esim. monimuotoisuus ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus koulutuksessa ja tutkintojen suorittamisessa. Hän on työskennellyt projektikoordinaattorina TAKKin koordinoimassa monimuotoisuuden johtamisen sisältöisessä ValoDi, Valorisation of Diversity Skills -hankkeessa (LdV ToI 2009 - 2011), joka voitti ensimmäisen palkinnon hyvien käytänteiden levittämisestä (C-Centre 2012). 

Monimuotoisuuden ja johtamisen ohella Poikolaisen erityisen kiinnostuksen kohteensa on aikuisten digitaalisen osaamisen vahvistaminen. Hän koordinoi kansainvälistä Digi4Adults, Adults Acquiring Digital Skills -hanketta (Erasmus+ KA2 2015 - 2017). Poikolainen sisällyttää ohjaus- ja opetustyöhönsä digitaalisia välineitä ja menetelmiä.