OPPIMISYMPÄRISTÖHARJOITTELU - Tutustumiskäynti 2: Esteettömyyttä ja tukea korkeakouluopiskeluun

Oppimisympäristöharjoittelun toisen tutustumiskäynnin perehtymisteemaksi valitsin esteettömyyden ja saavutettavuuden lähinnä erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Siksi myös opiskelun tuen merkitys korostuu yhtenä teemana tässä kohteessa. 

Haastattelin TAMKin lehtori Sari Hanskaa, jolla on usean vuoden kokemus opetustyöstä eri kouluasteilla ja oppilaitoksissa sekä erityisopettajan pätevyys. Hanska tuntee erityistä tukea tarvitsevien haasteet opiskelussa. Hän on ollut muun muassa luomassa lukisetelijärjestelmää TAMKiin ja sparraa opiskelijoita oppimistaitojen omaksumisessa. Tukea kaipaavat niin lukivaikeuksista kuin muistakin oppimishäiriöistä kärsivät, mutta yllättäen myös opiskelun perustaidot ovat monella hukassa. 

Hanska on opiskellut pohjoismaista filologiaa Tampereen yliopistossa ja aloittanut opetustyöt jo opiskeluaikanaan kaupallisissa kielikouluissa, joissa järjestettiin yritysten kielikoulutusta. 1990-luvulla hän työskenteli ruotsin kielen sivutoimisena opettajana muutamassa Pirkanmaan aikuiskoulutuskeskuksessa ja työväenopistossa, yhdessä lukiossa ja piti yksittäisiä kursseja muun muassa kotitalouskoulussa. Ennen kuin Hanska aloitti TAMKissa vuonna 1999, hän oli opettanut myös eri yrityksissä muutaman vuoden ajan oman toiminimensä kautta.

(Kuva: theodysseyonline.com)

TAMKissa Hanskan toimenkuvaan on kuulunut alusta lähtien ruotsin opettaminen liiketalouden, International business -koulutuksen ja tietojenkäsittelyn opiskelijoille. Hanska suoritti TAOKKissa ammatilliset opettajanopinnot vuonna 2007. Hän kiinnostui jo aiemmin erityispedagogiikasta, minkä vuoksi haki HAMKiin opiskelemaan ammatilliseksi erityisopettajaksi ja valmistui sieltä 2009.

"Olin aikanaan jäsenenä TAMKissa toimineessa pienryhmässä, joka loi lukisetelijärjestelmän muistaakseni syksyllä 2007, ja siitä lähtien olin mukana kehittelemässä tukiseteliksi muutettua saavutettavan opiskelun järjestelmää. Systeemiin tehtiin viimeisimmät päivitykset syksyllä 2015. Lukitestaukset aloitin syksyllä 2011 käytyäni ensin aiheeseen liittyneen koulutuksen ja olen siitä lähtien testannut 50–60 opiskelijaa/lukuvuosi. Oppimistaitovalmennuksen pienryhmää Sparrista aloittelin erityisopettajakollegani kanssa yhteistyössä syksyllä 2013, mutta nyt olen pitänyt kyseisiä kursseja itsekseni parin viime vuoden ajan", Hanska kuvailee esteettömyyteen ja opiskelun tukeen liittyviä työtehtäviään TAMKissa.


Millaista tukea tarvitseviin opiskelijoihin olet urasi varrella, TAMKissa ja muualla, törmännyt?

"Suurin osa tukea tarvitsevista on lukivaikeuksisia opiskelijoita, mutta mukaan mahtuu myös muista oppimisvaikeuksista (mm. matematiikan oppimisen vaikeus) ja neurologisista pulmista (ADD/ADHD, Aspergerin syndrooma, hahmottamishäiriö) sekä mielenterveysongelmista (masennus, bipolaarinen mielialahäiriö, ahdistuneisuus, paniikkihäiriö, jännittäminen) kärsiviä henkilöitä. Erityisesti mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Monilla on myös päällekkäisyyttä esimerkiksi oppimis- ja keskittymisvaikeuksissa. Lukivaikeustestaukset ovat pysyneet aika tasaisissa luvuissa."

Millaisia tukitoimia ja -palveluja erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille järjestetään TAMKissa? Miten palvelut on järjestetty ja onko niissä mielestäsi jotain kehitettävää? 

(Kuva: studytipaday.com)

"TAMKissa järjestetään lisätukena erilaisia tukipajoja esimerkiksi matematiikassa ja opinnäytetöiden tekemisessä ja valmennuksia (mm. Sparris-oppimistaito), joista osa on tarjolla vapaasti valittavissa opinnoissa. Tehostettu tuki tarkoittaa, että erityistä tukea tarvitsevat on ohjattu käyttämään tukiseteliä, jolla opiskelijaa pyritään tukemaan yksilöllisesti kulloisenkin tarpeen mukaan. Opiskelua ja oppimista hankaloittavan erityisvaikeuden tai terveydentilaan tai toimintakykyyn perustuvan syyn vuoksi opiskelija voi käyttää tukiseteliään muun muassa lisäopetukseen ja -ohjaukseen, lisäaikaan tenteissä ja tehtävissä sekä yksilöllisiin suoritustapoihin.

Kehittämisen varaa on aina. Tiedon jakaminen koskien erityisjärjestelyitä on ollut hankalaa, mutta tukisetelikäytännöt ovat vähitellen selvinneet TAMKin henkilökunnalle. Opetuksessa ja ohjauksessa voitaisiin entistä enemmän miettiä sitä, että jokaisessa ryhmässä on eri tavoin oppivia henkilöitä, vaikka heillä ei välttämättä ole mitään diagnoosia esimerkiksi oppimisvaikeudesta. Ihmisten erilaisuutta voitaisiin huomioida nykyistä enemmän erilaisia opetusmenetelmiä pohdittaessa ja käytettäessä."

Hanskan mukaan opiskelijat ovat olleet melko passiivisia käyttämään tarjottuja tukivaihtoehtoja, sillä oppimisvaikeudet ja muut opiskeluhankaluudet koetaan vielä tänäkin päivänä häpeällisinä sekä jopa peiteltävinä asioina: "Moni hakee apua ja tukea vasta, kun opinnot ovat täysin jumissa."

Hanskan mielestä oppimisen ja opiskelemisen tukeminen vaatisi parempaa monialaista yhteistyötä eri ammattilaisten kesken, jotta saataisi aikaan toimiva järjestelmä.
"TAMKissa on paljon osaamista, mutta sen koordinoiminen tätä asiaa varten on ontunut pidemmän aikaa. Opiskelijoilta taas on tullut yllättävän vähän palautetta erityisjärjestelyiden toimivuudesta, joten olettaisin sen perusteella, että apua he ovat tarvittaessa saaneet", Hanska pohtii.

Esteettömyyden, saavutettavuuden ja opiskelun tuen huomioiminen strategisella tasolla ja opetuksen suunnittelussa

Hanska ei usko pelkkien strategioiden auttavan apua tarvitsevaa opiskelijaa, vaikka hänen mielestään esteettömyys ja saavutettavuus onkin otettu huomioon TAMKin strategiassa ja luotu lukisetelijärjestelmä sitä auttamaan. Yksittäisen opettajan tai ohjaajan olisikin Hanskan mukaan
sisäistettävä ajatus, että korkeakouluissakin on paljon lisätukea tarvitsevia opiskelijoita: "Jo se veisi asiaa paljon eteenpäin. Käytännön työ lähtee ruohonjuuritasolta eli oppimisympäristöistä ja opettajasta." 

Miten esteettömyys ja saavutettavuus on mielestäsi huomioitu erilaisissa oppimisympäristöissä TAMKissa?

"Fyysinen esteettömyys toimii hyvin Kuntokatu 3:n tiloissa, mutta psyykkisen ja sosiaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen vie vielä vuosia. Suomessa näihin asioihin on ylipäänsä kiinnitetty hyvin vähän aikaa huomiota, joten muutos kestää. Muissa Pohjoismaissa asiat ovat kehittyneet nopeammin; esteettömyyden huomioiminen on arkipäivää", Hanska kuvailee.

Kysymykseen, minkätyyppistä tukea opiskelijat tarvitsevat eniten tällä hetkellä TAMKissa, on Hanskan vastaus jopa hieman yllättävä: "Eniten kaivattaisiin tietoa siitä, miten korkeakoulussa ja omalla opiskelualalla opiskellaan eli miten kirjoitetaan raportteja, luetaan tentteihin ja jopa tehdään muistiinpanoja. Ei olisi pahitteeksi, jos kaikki kävisivät vaikka jonkin lyhytkurssin, jolla kerrataan ajankäytön hallintaa sekä oppimis- ja opiskelutaitoja ennen varsinaisten opintojen alkua. Ne, joilla on jokin oppimisvaikeus, saavat jo tukea opintoihinsa, jos he vain osaavat tai haluavat sitä pyytää, mutta suuri massa painii tänä päivänä pelkästään puutteellisten opiskelutaitojensa kanssa."