Oppimisympäristöharjoittelun ydinkysymyksiä ja vastauksiani niihin

Miten koulutusalallani voidaan rakentaa oppimista edistäviä oppimisympäristöjä?

Koulutusalallani eli kieli- ja viestintätieteissä on paljon mahdollisuuksia erilaisille oppimisympäristöille. Kielten oppimiseen soveltuvat erilaiset verkko-oppimisympäristöt, jotka ohjaavat opiskelijaa omaehtoiseen opiskeluun. Esimerkiksi oppimispelit tuovat kielten opiskeluun vaihtelua ja myös viihteellistä näkökulmaa. Lisäksi niiden avulla oppija voi testata ja arvioida osaamisen tasoaan. Digitaalisten ja mobiilien teknologioiden hyödyntämisen ja itsenäisen opiskelun ohella opiskelijat kuitenkin kaipaavat yhä lähiopetusta ja kasvokkaista kontaktia muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa, mikä onkin erittäin oleellista esim. viestintä- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa. Vieraiden kielten opiskelu ja suullisen kielitaidon harjoittaminen opiskelijapareittain ja pienryhmissä sekä "learning café" -periaatteella ovat esimerkkejä erilaisista tilanteista ja ympäristöistä, joissa oppimista tapahtuu, ja mielestäni vielä tehokkaasti. Autenttiset ympäristöt ja oppimistilanteet sekä opittujen taitojen soveltaminen käytännössä ovat kielitieteissä tärkeitä: jotta esim. suomea opiskellut ulkomaalainen fysioterapiaopiskelija osaisi käyttää suomen kieltä sujuvasti työharjoittelupaikassaan, tulisi oppimisympäristön vastata tähän vaatimukseen.   

Miten opettaja voi vaikuttaa erilaisten oppimis- ja toimintaympäristöjen ja oppilaitoskulttuurin rakentumiseen?

Opettajan asenteella ja persoonallisuudella on mielestäni suuri merkitys sille, miten ja millaisiksi erilaiset ympäristöt ja oppilaitoskulttuuri rakentuvat. Tarvitaan mm. ennakkoluulottomuutta, rohkeutta, kehittävää otetta asioihin sekä perinteisten ja totuttujen käytäntöjen ja toimintatapojen kyseenalaistamista. Myös uusien mahdollisuuksien näkeminen siellä, missä muut eivät niitä näe ja tulevaisuuden ennakoiminen ovat ominaisuuksia, jotka auttavat opettajaa esim. uusien ja vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen luomisessa ja hyödyntämisessä. Lisäksi tarvitaan yhteistyökykyä sekä neuvottelu- ja verkostoitumistaitoja: yksi opettaja kun ei välttämättä pysty tekemään kaikkea yksin ja kehittämään omaa organisaatiotaan kovin pitkälle, tarvitaan siis yhteisön voimaa. Jos opettaja on innostunut omasta työstään, hän tekee helposti muutakin kuin vain hoitaa oman opetuksensa - kehittää omaa organisaatiotaan, joskus ihan huomaamattaan. 

Miten esteettömyyttä/saavutettavuutta edistetään oppimisympäristöissä?

Esteettömässä oppimisympäristössä tulisi ottaa huomioon erilaiset oppijat. Toiset oppivat katselemalla ja lukemalla, toiset kuuntelemalla jne. Tämä tulisi huomioida ja opiskelijoille tulisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja opiskeluun. Myös kulttuurinen moninaisuus tulisi nykypäivänä huomioida oppimisympäristöissä. Esteettömyys ja saavutettavuus käsittävät myös esim. kuulo- ja näkörajoitteiset oppijat. Oppimisympäristön  "rakentamisessa" tulisi siis olla suunnitelmallinen ja ottaa etukäteen huomioon nämä oppijoiden erilaiset tarpeet. Oppimisympäristöjen teknisissä ratkaisuissa tulisi ottaa huomioon tekninen toimivuus, esim. skaalautuuko jokin verkkosivusto älypuhelimen näytöllä yhtä hyvin kuin tietokoneen ruudulla. Oppimisympäristöjen teknologisten ratkaisujen ei saisi hidastaa tai vaikeuttaa opiskelua, pikemminkin päinvastoin.