OPPIMISYMPÄRISTÖHARJOITTELU - Tutustumiskäynti 6: digikäytänteiden jakamista ja vertaisoppimista

Digitalisaatio etenee vauhdilla kaikilla yhteiskunna osa-alueilla. Myös korkeakoulujen on pysyttävä mukana muutoksessa, eikä tilanne ihan huonolta näytäkään: OAJ:n Askelmerkit digiloikkaan -selvityksen mukaan ammattikorkeakoulut ovat ottaneet ison digiloikan ja ovat jopa askeleen edellä muita kouluasteita. 

Oppilaitosorganisaatiossani TAMKissa digitalisaatio on tänä keväänä näkynyt muun muassa henkilöstölle järjestettyinä koulutuskokonaisuuksina. Koulutuksissa on perehdytty TAMKin pilvipalveluihin, sähköisen kalenterin käyttöön ja Skype for business -ohjelmistoon. Yhtenä digitalisaation edistämisen muotona on digimentoreiden nimeäminen koulutusyksiköihin. Digimentorit toimivat työyhteisönsä tukena digitaalisten työvälineiden ja -kanavien käyttöönotossa ja niihin perehdyttämisessä.

Oman yksikköni, TAMKin kielipalvelujen, digimentori Henri Annala on järjestänyt koulutustilaisuuksia mm. Prezi-ohjelman käytöstä. Toukokuussa digimentori kutsui koolle yksikkömme henkilökuntaa digikäytänteiden jakotilaisuuteen. Tilaisuuden tavoitteena oli, että jokainen osallistuja miettii jonkin toimivaksi kokeneensa toimintamallin tai digitaalisen työkalun tai ohjelman, jota voisi esitellä tilaisuudessa kollegoilleen. Tämä kuulosti minusta hienolta mahdollisuudelta vertaisoppimiseen. Ilmoittauduin tilaisuuteen ja aloin miettiä, olisiko minulla jotain annettavaa muille tai olisiko tiedossani jotain sellaista opettajan arkipäivää helpottavaa digitaalista työvälinettä, johon muut eivät vielä olleet tutustuneet. Samalla olin kiinnostunut saamaan vinkkejä muiden opettajien käteviksi kokemistaan käytännöistä.

(Kuva: collaborada.com)

Digikäytänteiden jakotilaisuus kiinnosti muitakin, sillä yksikkömme opettajia oli paikalla paljon. Siitäkin huolimatta, että monella oli vielä kiire opintojaksojen arvioinneissa ja lukukauden päätökseen saamisessa. Tilaisuudessa nähtiin ja kuultiin esittelyjä muun muassa videoneuvotteluohjelmista, Answergarden- ja Kahoot-ohjelmasta. Pääsimme hieman testailemaankin työkaluja yhdessä ja Kahoot-ohjelmalla toteutimme suomi - englanti-käännösvisan ryhmissä. Eräs opettaja esitteli TAMKin tenttiakvaariota, johon itselläni ei lyhyen opetusurani aikana ole vielä ilmennyt tarvetta, mutta jota lähitulevaisuudessa tulen varmasti hyödyntämään opetuksessani ja tenttien järjestämisessä. Esittely madalsi kynnystäni tenttiakvaarion käyttöönottoon.

Itse esittelin Prism-ohjelmaa, johon tutustuin ensimmäisen kerran tänä keväänä mobiiliopeopinnoissa. Monille muillekin tämä ohjelma oli entuudestaan tuntematon, mutta se herätti selkeästi kiinnostusta opettajien keskuudessa: ohjelma antaa mahdollisuuden esimerkiksi erityylisten tekstien analysointiin suomen kielen opetuksessa tai vaikkapa kielenkäännösharjoituksiin vieraissa kielissä.

Digitalisaatio on tänä keväänä puhuttanut työyhteisöäni. Tuntuu, että jotkut kokevat sen hieman ahdistavanakin asiana: aikapula tuntuu vaivaavan monia ja jo muutenkin työntäyteisessä arjessa täytyisi osata ottaa digivälineet haltuun ja kehittää itseään jatkuvasti. Itse haluan kuitenkin nähdä digitalisaation pikemminkin arkea ja omaa työtäni helpottavana tekijänä, joka mahdollistaa opetuksen monipuolistamisen ja tuo opiskelijoille mielekkäitä ja vaihtelevia työskentelyn muotoja ja tapoja.

Ehkä haasteellisimpana asiana koen sen, miten käytännön opetustyö, opetuksen pedagogiikka ja digivälineet saadaan kohtaamaan ja toimimaan käytännössä. Miten digivälineet parhaiten palvelisivat opetusta ja oppimista ja miten saisin omassa opetuksessani hyödynnettyä digivälineitä tarkoituksenmukaisella ja opiskelijoita hyödyttävällä tavalla? En halua edetä työssäni "tekniikka edellä" tai käyttää jotain välinettä vain sen takia, että muutkin käyttävät sitä. Arvelen, etten myöskään ole ainoa, joka tätä pohtii. Myös OAJ:n digiselvityksen mukaan ammattikorkeakouluilla on vielä kehitettävää digitaalisten oppimisympäristöjen pedagogisessa käytössä.

Kieltämättä digitalisaation edellyttämään muutokseen tarttuminen vie aikaa eikä kehitys tapahdu yhdessä yössä. Opettajan kiireisessä arjessa ei aina ehdi opetella ja sisäistää uusia menetelmiä ja välineitä, vaan niihin keskittymiseen täytyy varata aikaa. Itse olen huomannut, että parhaat oivallukset syntyvät usein vapaa-ajalla ja nukkumaan mennessä. Odotankin tulevalta kesältä muun muassa sitä, että voin antaa alitajunnan tehdä työtään ja ensi syksynä olen toivottavasti virkistyneempi, idearikkaampi ja innostunut aloittamaan taas uuden lukukauden.    

Digikäytänteiden jakotilaisuus saanee työyhteisössäni jatkoa ensi syksynä. Uusia digityökaluja tulee jatkuvasti tarjolle, ja se joka ehtii ensimmäisenä niitä testaamaan, voi perehdyttää ja innostaa muitakin kokeilemaan. Koen, että työyhteisössäni vallitsee avoin ilmapiiri hyvien käytänteiden jakamiselle: omat kokemukset ja tiedot jaetaan ja vastavuoroisesti opitaan toisten arvokkaista kokemuksista. Digikäytänteiden jakamisen lisäksi toivon, että jatkossa ehdimme työyhteisössämme myös keskustelemaan vielä enemmän kokemuksistamme, esimerkiksi arjen opetustyössä vastaan tulleista haasteista ja siitä, miten olemme niitä ratkoneet: Onko digitalisaatio auttanut opettajia arjen haasteiden yli?